Kaikki hyvä loppuu aikanaan, tiistaina hoitoon tullut Keijon "pikkuveli" Varjoahon Ihanpihalla "Koda" lähti tänään uuteen omaan kotiin ja kohti suuria seikkailuja. Vaikka pentu oli meillä vain neljä vuorokautta, aika pahalta tuntui antaa se pois. Mutta onneksi Kodalla on oikein mukava uusi ihminen ja tulemme tapaamaan heitä tulevaisuudessa - kiitos siitä. :) Tulen kirjoittamaan Kodan elämästä tännekin kuulumisia silloin tällöin, uskon että se saa aikaan vielä vaikka mitä!
 |
| Pikkuinen varpaanlämmitin, kuvanottohetkellä tiskasin töissä. :) |
 |
| Omalle patjalle raahattu vähän kenkiä ja mun vaatteita kaveriksi. <3 |
 |
| Lounastauon pikkuystävä, saattoivat tauot tällä viikolla hieman venyä kun oli tuollainen seuralainen.. |
 |
| Väsynyt poika viimeisenä iltanaan meillä, kuuntelimme radiosta jääkiekkoa. |
 |
| Uni tuli vaikka peli oli jännittävä. |
Työpäivän jälkeen suuntasin Keijon kanssa tottiskentälle koska sen jälkeen on melkein aina hyvä mieli. Näin kävi tälläkin kerralla, eroahdistus Kodaan helpotti kun tehtiin pari kierrosta hommia. Ensin treenattiin seuraamista ja mitäpä siinä, vireessä löytyy ja tekemisessä on meininkiä. Tein myös luoksetulon loppuasentoa, toistaiseksi vielä esteen vieressä jotta saadaan suora asento lihasmuistiin.
 |
| Tottista? JOO kiitti! |
Toisella kierroksella sitten uudelleen seuraamista ja eteenmenoja apuohjaajan kanssa. Teki vahvasti ja hyvällä draivilla. Seuraamisessa innostuin kokeilemaan miten vaikuttaa, jos haukuttaa koiraa lyhyesti - hyvin nousi vire eli tätä voidaan käyttää joskus jos tarvitaan lisää potkua. Jonkin verran toisella kierroksella mielenkiintoa oli myös kentän haisteluun mutta se näkyi vain vapaa-käskyn jälkeen, täytyy kuitenkin kiinnittää asiaan huomiota eli tehdä tottista treenikaverin liian ihanan Pikin jälkeen. ;) Keijon iltaohjelmassa on lähinnä Pikiunelmia ja pihahommia.
 |
| Pihatyömies! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.