perjantai 1. toukokuuta 2015

Vetokisa pellolla ja uimaan

Päivä alkoi rennosti, heräsimme vasta puolenpäivän jälkeen eikä Keijolla ollut mikään kiire nousta silloinkaan. Aamupalan jälkeen koirat menivät pihahommiin moneksi tunniksi auttamaan mm. grillin ja terassin pesussa. :) Tämän jälkeen päätimme suunnata pellolle ajatuksena tehdä kauden ensimmäinen peltojälki Keijolle...
Nukutaan vielä hetki ZZzZzzz...
Keijo on viime vuonna tehnyt 14 jälkeä, sillä on kova motivaatio hommaan mutta sen vahvuus ei ole työskennellä harmonisesti, rauhallisesti tai tarkasti vaan se vetää kaikin voimin, sillä on kiire ja eikä se tykkää yhtään jarruttamisesta - eikä sen puoleen selkänikään. Jälki on kuin kaksintaistelu - koira yrittää imuroida eväät pellosta ennenkuin kuviteltu vihollinen (minä?) ehtii ensin. Tein tänään n. 160 askeeleen suoran, jossa oli muutamia noin viiden askeleen tyhjiä. Paalulletulo ja aloitus olivat melkoista showta, kuitenkin välissä oli oikeinkin hyvä pätkä eivätkä tyhjät vaikuttaneet työskentelyyn mitenkään. Koira rakastaa jäljestämistä ja olisi loppupalkankin jälkeen halunnut vain jatkaa.
Tiiviillä nenällä ja kireällä liinalla mennään.
Tässä on nyt kuitenkin ohjaajan otettava tuumaustauko. Onko tälle koiralle oikeasti paras valinta tehdä ns. pedanttia peltojälkeä vai olisiko syytä päivittää omat vaatimukset ja tavoitteet? Mitä vähemmän jälkeen osallistuu, sitä paremmin koira sen ajaa. Kovasti tämä on erilainen koira pellolla kuin aiemmat saksanpaimenkoirat ovat olleet, ei onnistu ihan samoilla kujeilla mutta varmasti löydän tavan, jolla saadaan tämäkin laji toimimaan. :)

Jäljen jälkeen käytimme pojat rannassa, se oli hyvin mieluisaa molemmille. Ripa teki omia pellehyppyjään ja Keijo kroolasi itsekseen ulapalla. Muutenhan nämä pojat eivät ole erityisen läheisiä mutta vesi-elementti lähentää niitä aina, tänäänkin ne innostuivat uimisen jälkeen leikkimään keskenään.
Kylmää vettä? Ei ole!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.