maanantai 27. heinäkuuta 2015

Sarkkisen koulutuksessa

Sunnuntaina oli seitsemän tunnin nome-treenit sateessa, yksi pieni tauko pidettiin. Kouluttajana oli Tomi Sarkkinen ja koulutettavina seitsemän koirakkoa, joista Keijo selvästi vihrein. Vähän mietitytti osallistua koska Keijo on aika kuuma ja pelkäsin että se häiritsee muita liikaa. Kyllä me jonkin verran pahennusta aiheutettiinkin, Keijo mm. rikkoi yhden pöydän (ja pahoittelee syvästi asiaa!), mutta pääsääntöisesti meni paremmin kuin hyvin.

Treenipelto, työvuorossa Piki.
Aamulla tehtiin ihan perusmarkkeerauksia, peltopohja oli aika vaikea: märkä rehevä rehupelto mutta pelkästään peltoa ei voi syyttää siitä että homma meinasi mennä vähän kaahaamiseksi. ;) Palautukset sujuivat kohtalaisesti maalla ja keskittymistä saatiin yksinkertaisilla harjoituksilla paremmaksi. Täytyy tehdä yksinkertaisia treenejä ja tarvittaessa auttaa koiraa ettei se ota ns. jalkoja alleen vaan oppii tekemään työn huolellisesti loppuun. Myös omaan ohjaamiseen pitää kiinnittää huomiota ja olla tarkempi ja myös vaativampi.

Lähihakuun saimme uusia ohjeita, jotta koira saadaan pillitettyä suoraan töihin eikä niin että se tulee aina ensin luokse ja vasta sitten painelee etsimään. Tomi huomautti pariinkin otteeseen että koira irti ja vaaditaan vain malttamaan, ei se muutenkaan sitä opi. Ainoastaan ryhmätehtävässä pidin sen kytkettynä, siinä se kuumeni niin paljon ampumisesta ja muiden koirien työvuoroista, etten voinut/halunnut ottaa riskejä. Kerran hain markkeerauksen itse pois kun koira ei malttanut odottaa noutokäskyä vaan otti askeleen - toisella yrittämällä malttoi hyvin. Päivän mittaan näki selvästi paranemista nenänkäytössä ja keskittymisessä, jolloin myös muisti parani.
Alokas Keijo ilmoittautuu töihin!
Iltapäivällä mentiin veteen, se nosti kierroksia entisestään... Keijo pääsi onneksi ensimmäisenä tekemään, aluksi tehtiin yksinkertainen markkeeraus. Haki hyvin ja heitettiin toinen dami kun oli ottanut ekan damin, meinasi lähteä hakemaan myös toista jolloin Tomi kielsi sitä ja se kääntyi palauttamaan ensinnä noukittua damia minulle. Tämän jälkeen se ei suostunut tulemaan viereen linjalle lähetystä varten (jäi kyllä rantaan seisomaan nenä kohti damia ja odotti lähetyskäskyä) jolloin korjasin sen hyvin mustavalkoisesti oikealle paikalle, sen jälkeen se lähti erittäin hyvin linjalle (ja tuli myöhemmin myös käskettäessä viereen).

Palautukset vedestä olivat taas huonoja, räki damit jalkoihin ja ravisteli. Tähän paneuduttiin toisella kierroksella, Tomi laittoi koiralle damin suuhun ja vaati, että se pitää sitä (koira osaa kyllä pitää esinettä suussaan mutta kun kierrokset nousevat, se muuttuu huolimattomaksi. Siksi oli pakko kertoa sille ettei damin pitäminen ole mikään monivalintatehtävä). Jonkun aikaa hän sai koiran kanssa laiturilla vääntää, Keijo pudotti useita kertoja mutta lopulta ymmärsi, että dami pysyy suussa. Piti sen jälkeen sitä tosi hyvin eikä kyllä ollut moksiskaan, vaikka vieras ihminen oli juuri pakottanut ottamaan damin ja pitämään sitä - tosin Tomi teki tämän erittäin rauhallisesti ja ammattitaitoisesti. Tämän jälkeen tehtiin vielä yksi nouto maalla, haluttiin varmistaa ettei koiralle jäänyt tilanteesta paha mieli mutta huoli oli turha. Samalla innolla se haki kuin kuusi tuntia aiemmin. :D Sain mukavaa palautetta kouluttajalta koirasta - tehokas moottori eikä mikään herkkis, tästä on kyllä taas hyvä jatkaa.
Entäs sitten että räin damin rantaan, sopii ottaa parempia koppeja!
Kyllä tuollainen noutaja vaan on melkoinen työmyyrä: sateessa yli kuuden tunnin päivä, enimmän aikaa odottelua eikä kenelläkään työinto hiipunut päivän mittaan. Se on sanottava, että kerrankin oli rauhallinen koira kotona illalla. ;) Kiitos, että saimme osallistua tähän! :)
Työn raskaan raataja lepää kaverin kanssa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.