Arkeenpaluu

Niin alkoi elokuu, yrittäjän kevennetty heinäkuu viisipäiväisenä työviikkona on takana ja edessä jälleen kuusipäiväistä työviikkoa silmän kantamattomiin - vai onko? ;) Päätin, että tavalla tai toisella työvuorot sumplitaan niin, että minulla on edes joinain viikkoina viikonloppu tai sunnuntai-maanantai vapaata. Jaksaa niin paljon paremmin ja jää vähän aikaa muillekin asioille kuin työlle ja koiran treeneille vaikka niistä pidänkin. Päämääränä on hyvä arki, jota jaksaa mukavasti vaikkei olekaan mahdollisuuksia viikkojen lomiin. Toisaalta, moniko oikeasti saa jostain muutaman viikon kesälomasta tallennettua jaksamista pitkän talven ajaksi - eihän jaksaminen voi perustua vain loman odottamiselle?

Huomenta, mikä arki missä?

Mutta mietitään enemmän Keijon arkea, se on erinomaista. :) Tottelevaisuustreenit ovat sujuneet mallikkaasti, koiralla on kova halu tehdä eikä sitä häiritse vieraat kentät tai häiriöt. Kentällemenoja täytyy treenata, huomasin että kun se on lähes aina vapaana (myös kentälle tullessa), liina aavistuksen sekoitti sitä. Paikallaolo on kehittynyt valtavasti, en olisi talvella hallitreeneissä uskonut miten hyvin se pystyy liikkeen tekemään - en ole treenannut liikettä juurikaan keväällä vaan antanut koiran vain kasvaa. Nyt nome-treenien paikallamakuun jälkeen ollaan tehty pari kertaa normaaleilla häiriöillä ja näyttää kyllä hyvältä.

Estetreenit sujuvat, kertoja on edelleen vähän mutta koira tietää jo varsin hyvin mikä on jutun juoni. Lisäksi sillä on mahtava itseluottamus myös hyppäämiseen. Olen pyytänyt ja saanut apua tekniikkapuoleen ja täytyy hieman kiinnittää siihen huomiota ettei tule tehtyä tyhmyyksiä. Onhan tässä kuitenkin aikaa, kokeeseen ei pk-puolella mennä ennen kuin ensi vuonna (jos kaikki sujuu hyvin). Huomaan, ettei malttamattomuus ole pelkästään koiran pahe. ;)

Hakutreenejä ei edelleenkään ole saatu kasaan, joten olemme jatkaneet ilmaisutreenejä kaverin kanssa. Viime treenissä tehtiin niin että jätin koiran istumaan kauemmaksi, menin itse maalimiehen viereen ja lähetin siitä koiran ilmaisemaan. Kyllä se minua vilkaisi (kuten videolla näkyy) mutta muuten ei tuntunut häiritsevän. Ei muuta kuin eteenpäin!

Nakke-koiralle kuuluu kovin hyvää, se on toipunut vastoin odotuksia hurjan nopeasti kaksi viikkoa sitten tehdystä kynsioperaatiosta (kynnestä kuorittiin murtuneen kynsitupen jämät). Suojaa en ole käyttänyt enää hetkeen ulkoillessa eikä se pyri nuolemaan tassuaan. Ihan mahtavaa!

Kaksi viikkoa operoinnista, ei huono!

Kiista kepistä...

<3