8.4. Kauden ensimmäinen esineruutu
Viime vuonna esineruudussa oli ongelmana ettei koira ollut riittävän keskittynyt esineiden etsimiseen vaan juokseminen vei voiton. Lisäksi se teki herkästi piston ruutuun, palasi luokse ajatuksella ei esineitä, lähetä uudestaan vaikka olisi ollutkin esine nostettavissa. Korjasimme tätä jo syksyllä tekemällä kaistaleita, jonne piilotin hyvin kolme isoa esinettä (eteen, keskelle ja taakse). En lähettänyt koiraa vaan annoin sen ryöstää ruutuun enkä auttanut sitä uudelleenlähetyksillä, odotin vain omaa aktiivisuutta ja oikeaa toimintaa. Tuotuaan esineen se sai jatkaa töitä itsenäisesti. Homma vaikutti jo viime syksynä toimivan tälle koiralle hyvin, nopeasti se oivalsi että etsii esineitä eikä kysellyt mitään apuja. Ajattelin jatkaa nyt talvitauon jälkeen samalla idealla, luokse saa tulla kyllä mutta vain esineen kanssa, muutoin minulla ei olisi koiralle mitään asiaa vaikka se kävisikin luonani.
Tallasimme kaksi hieman ylisyvää kaistaletta, ensimmäisessä oli kolme esinettä (edessä kivellä, keskellä tiheässä kuusikossa ja takarajalla rinteen alla), toisessa vain yksi takarajalla. Tallatessa koira odotti autossa mutta ensimmäisen kaistan jälkeen laitoin sen vähän kauemmaksi puuhun kiinni siksi aikaa kun kaverin koira teki oman harjoituksensa.
Ensimmäisellä kaistaleella koira sortui hieman juoksemiseen, kävi minun luona pari kertaa mutta ei edes pysähtynyt vaan jatkoi töitä kunnes löysi esineen toisensa perään ja toi ne minulle vahvasti käteen saakka. Toisella kaistaleella se teki suoraviivaisemmin töitä ja toi nopeasti esineen, jäi mukava fiilis treenistä.
 |
| Porukalla odotellaan omaa ruutuvuoroa. |
 |
| Esinettä pukkaa! |
9.4. Kauden ensimmäinen kenttätottis + toinen esineruutu
Kerran vauhtiin päästiin, suunnattiin työpäivän jälkeen tekemään kauden ensimmäinen tottis kentällä - vieläpä vieraalla sellaisella!
Aluksi seurauttelin pieniä vaihtelevia pätkiä, hyvällä keskittyneellä mielentilalla koira teki töitä. Alunperin olin suunnitellut tekeväni hypyt ihan virallisilla esteillä, mutta sateen ja kentän liukkauden vuoksi päätin tehdä ne helpotetuilla esteillä. Nämäkin maltoin tehdä ihan monta askelta helpotettuina, koira kiersi kerran hyppyesteen mutta muuten molemmat esteet menivät todella hienosti. Lopuksi tein eteenmenon siten, että jätin koiran apuohjaajalle ja kävin koiran nähden viemässä palkan. Lähetin sen eteen jopa ilman valmistelevaa osuutta, suoraan vain viritin eteen ja lähetin. Sinnehän tuo pinkaisi täysillä loppuun saakka, söi ruokansa ja tuli yhtä lujaa ruokapurkin kanssa takaisin. :)
Treenistä jäi koiralle varmasti voittaja-olo ja itselle päällimmäisenä mieleen tyytyväisyys siitä, että osasin helpottaa tarpeeksi treeniä kun kuitenkin paikka oli vieras ja myös taukoa nuorella koiralla kentällä treenaamisesta paljon. Hyvä muistaa, ettei koiran taso laske vaikka se pääsee joskus tekemään liian helppoja treenejä.
Tottiksen jälkeen teimme vielä esinekaistaleen kaverin kanssa, nyt se ei ollut ylisyvä ja laitoimme vain kaksi esinettä (keskelle ja takarajalle). Toin Keijon jälleen ns. neliveto päällä kaistaleen päähän ja vapautin sen ruutuun. Nyt se ei käynyt kertaakaan minun luona, etsi ensin tarkasti kaistaleen etuosan, jonka jälkeen lähti etenemään sitä ja toi ensin keskimmäisen esineen, sitten taaemman. Ihan huippuhyvä tunne jäi tästä, koira teki alusta saakka keskittyneesti töitä; lähti oikeasti etsimään esinettä ja kun sen löysi, toi välittömästi minulle.
Jatkan esineruututreenejä edelleen kaistaleilla, koira saa etsiä aluetta itsenäisesti ja päästän sen hyvin pienellä käsimerkillä töihin. Enimmäkseen sijoitan esineet keskelle tai taakse mutta välillä aina joku myös eteen ettei koiralle synny liian kiire painaa täysillä takalinjalle - Keijon kohdalla se tarkoittaa eittämättä sitä, ettei se ehdi haistelemaan. ;)
10.4. Kauden ekat hakutreenit!!
Sunnuntai-aamuna kokoonnuimme metsään kauden ensimmäisiin hakutreeneihin. Pääsiäisenähän Keijo ensimmäistä kertaa ilmaisi maalimiehet etsimisen päätteeksi, tosin silloin oltiin rakennuksessa ja teollisuusalueella. Päätin kuitenkin, että nyt se saa haukkua maalimiehet myös metsässä, haukkuminen on sille niin helppoa ja luontaista ettemme nähneet mitään syytä miksi ei. Koira varmasti olisi ollut valmis haukkumaan aikapäiviä sitten etsimisen yhteydessä mutta toisaalta asialla ei ole ollut mitään kiirettäkään joten...
Otimme neljä valmista maalimiestä, ensimmäinen umpipiilossa ja siellä Jonna, jota Keijo on haukkunut eniten erikseen toteutetuissa ilmaisutreeneissä (myös umpipiiloissa). Keijo raapi piiloa ensin mutta todettuaan ettei sinne pääse, aloitti tehokkaan ilmaisun. Toinen maalimies oli maastoverkon alla muutaman metrin päässä piilosta olevan kiven takana. Keijo oli aivan varma siitä, että maalimies on piilossa ja oli suorittanut melko perusteellisen tarkistuksen ensin piilolle. Tämän jälkeen sitten tajunnut että maalimies onkin muualla, löytäessään ensin raapinut tätä mutta luovuttanut sitten ja aloittanut kunnon ilmaisun. Ilmeisesti pettymys tyhjästä piilosta nosti sen kierroksia ja siksi se sortui häiritsemään maalimiestä. Kolmannen maalimiehen piti olla suorapalkalla koska hän oli Keijolle vieras mies. Koira oli kuitenkin sukeltanut maastoverkon alle maalimiehen viereen ja aloittanut ilmaisun ennen kuin kukaan ehti kissaa sanomaan. :D Ei sitä ainakaan huimaa vieraat ihmiset - ovatpa he lähellä tai kaukana. ;) Viimeisellä, maastoverkon alle kuusikkoon kätkeytyneellä, maalimiehellä koira oli aloittanut ilman mitään häirintää hienosti ilmaisun.
Olen koiraan valtavan tyytyväinen, siihen on tullut jotenkin tehoja vieläkin lisää mutta samalla myös keskittymiskykyä. On todella tärkeää ennen jokaista lähetystä antaa sen keskittyä tulevaan pistoon. Nyt se ei sortunut juoksemiseen ollenkaan - uutena sitten nämä maalimiehen häiritsemiset. En halua että sitä ruvetaan niistä kieltämään tai puuttumaan mitenkään muuten tässä vaiheessa, kun ilmaisu on kuitenkin vielä uusi juttu. Luulen, että turhat jutut jäisivät pois ihan kokemuksen karttuessa, koiralla on kuitenkin kova kiire löytää maalimies, saada palkka ja päästä jatkamaan töitä. Treenikaverin koiralla käytettiin aluksi kompostiverkkoja estämään raapimiset ym. turhuudet ja tulen ottamaan ne käyttöön hetkeksi myös Keijolle. Näin sille on mukavampi mennä maalimieheksi eikä se pääse tavaksi saakka olemaan heidän luonaan röyhkeä.
Lopuksi vielä Helkyn-tulosuutinen lauantailta, Samba (Helkyn Tyrni) ja Krista suorittivat hienosti BH-kokeen. Paljon onnea tästä ja onnea matkaan kauden tuleviin kokeisiin! Tässä video Kristan ja Samban tottiksesta (ohjaajan ensimmäinen koesuoritus minkään koiran kanssa):
Kerran vauhtiin päästiin, suunnattiin työpäivän jälkeen tekemään kauden ensimmäinen tottis kentällä - vieläpä vieraalla sellaisella!
Aluksi seurauttelin pieniä vaihtelevia pätkiä, hyvällä keskittyneellä mielentilalla koira teki töitä. Alunperin olin suunnitellut tekeväni hypyt ihan virallisilla esteillä, mutta sateen ja kentän liukkauden vuoksi päätin tehdä ne helpotetuilla esteillä. Nämäkin maltoin tehdä ihan monta askelta helpotettuina, koira kiersi kerran hyppyesteen mutta muuten molemmat esteet menivät todella hienosti. Lopuksi tein eteenmenon siten, että jätin koiran apuohjaajalle ja kävin koiran nähden viemässä palkan. Lähetin sen eteen jopa ilman valmistelevaa osuutta, suoraan vain viritin eteen ja lähetin. Sinnehän tuo pinkaisi täysillä loppuun saakka, söi ruokansa ja tuli yhtä lujaa ruokapurkin kanssa takaisin. :)
Treenistä jäi koiralle varmasti voittaja-olo ja itselle päällimmäisenä mieleen tyytyväisyys siitä, että osasin helpottaa tarpeeksi treeniä kun kuitenkin paikka oli vieras ja myös taukoa nuorella koiralla kentällä treenaamisesta paljon. Hyvä muistaa, ettei koiran taso laske vaikka se pääsee joskus tekemään liian helppoja treenejä.
Tottiksen jälkeen teimme vielä esinekaistaleen kaverin kanssa, nyt se ei ollut ylisyvä ja laitoimme vain kaksi esinettä (keskelle ja takarajalle). Toin Keijon jälleen ns. neliveto päällä kaistaleen päähän ja vapautin sen ruutuun. Nyt se ei käynyt kertaakaan minun luona, etsi ensin tarkasti kaistaleen etuosan, jonka jälkeen lähti etenemään sitä ja toi ensin keskimmäisen esineen, sitten taaemman. Ihan huippuhyvä tunne jäi tästä, koira teki alusta saakka keskittyneesti töitä; lähti oikeasti etsimään esinettä ja kun sen löysi, toi välittömästi minulle.
Jatkan esineruututreenejä edelleen kaistaleilla, koira saa etsiä aluetta itsenäisesti ja päästän sen hyvin pienellä käsimerkillä töihin. Enimmäkseen sijoitan esineet keskelle tai taakse mutta välillä aina joku myös eteen ettei koiralle synny liian kiire painaa täysillä takalinjalle - Keijon kohdalla se tarkoittaa eittämättä sitä, ettei se ehdi haistelemaan. ;)
 |
| Esine tulossa! |
Sunnuntai-aamuna kokoonnuimme metsään kauden ensimmäisiin hakutreeneihin. Pääsiäisenähän Keijo ensimmäistä kertaa ilmaisi maalimiehet etsimisen päätteeksi, tosin silloin oltiin rakennuksessa ja teollisuusalueella. Päätin kuitenkin, että nyt se saa haukkua maalimiehet myös metsässä, haukkuminen on sille niin helppoa ja luontaista ettemme nähneet mitään syytä miksi ei. Koira varmasti olisi ollut valmis haukkumaan aikapäiviä sitten etsimisen yhteydessä mutta toisaalta asialla ei ole ollut mitään kiirettäkään joten...
Otimme neljä valmista maalimiestä, ensimmäinen umpipiilossa ja siellä Jonna, jota Keijo on haukkunut eniten erikseen toteutetuissa ilmaisutreeneissä (myös umpipiiloissa). Keijo raapi piiloa ensin mutta todettuaan ettei sinne pääse, aloitti tehokkaan ilmaisun. Toinen maalimies oli maastoverkon alla muutaman metrin päässä piilosta olevan kiven takana. Keijo oli aivan varma siitä, että maalimies on piilossa ja oli suorittanut melko perusteellisen tarkistuksen ensin piilolle. Tämän jälkeen sitten tajunnut että maalimies onkin muualla, löytäessään ensin raapinut tätä mutta luovuttanut sitten ja aloittanut kunnon ilmaisun. Ilmeisesti pettymys tyhjästä piilosta nosti sen kierroksia ja siksi se sortui häiritsemään maalimiestä. Kolmannen maalimiehen piti olla suorapalkalla koska hän oli Keijolle vieras mies. Koira oli kuitenkin sukeltanut maastoverkon alle maalimiehen viereen ja aloittanut ilmaisun ennen kuin kukaan ehti kissaa sanomaan. :D Ei sitä ainakaan huimaa vieraat ihmiset - ovatpa he lähellä tai kaukana. ;) Viimeisellä, maastoverkon alle kuusikkoon kätkeytyneellä, maalimiehellä koira oli aloittanut ilman mitään häirintää hienosti ilmaisun.
 |
| Piilo sen jälkeen kun Keijo on tarkistanut onko siellä ketään vai ei, se oli siis alunperin huolellisesti peitelty tuolla kuvassa näkyvällä maastoverkolla.... |
 |
| Orthex-mies tyytyväisenä treenin jälkeen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.