Vuoden viimeiset jäljet

Joulu oli ja meni, Keijolla on ollut pitkähkö harrastustauko. En kuitenkaan usko, että se on koiraa haitannut, onhan se saanut elää muuten aktiivista elämää ja osallistua moneen hommaan.

Kinkunleikkausapulainen.

Kilttejä poikia ja tyttö, pakettien avaamista odotellaan.

Mr. Monopolinpelaaja. Meidän joukkue voitti. 🏆😉

Lomailut on kuitenkin nyt lomailtu, aloitimme treenaamisen jäljestämällä taajamassa. Uskon, että tällaiset harjoitukset tekevät meistä vahvemman jälkitiimin. Minä opin luottamaan koiraan ja koira oppii pitämään hyvää huolta jäljestään ja kepeistään kun saa työskennellä erilaisissa paikoissa ja häiriöissä. Ei sitten tunnu toivottavasti missään joku marjastaja tai harhajälki jos sattuu kokeessa vastaan. 😎

Ensimmäisen jäljen tein itse koska Keijo ei ole jäljestänyt talviaikaan kuin kerran vuosi sitten enkä halunnut joutua mihinkään liian vaikeaan tilanteeseen ihan sokkona. Pelko oli kuitenkin turha, koira nosti jäljen hyvin ja ajoi sitä ensimmäiselle kepille saakka hieman kummastuneena. Ekan kepin jälkeen se tiesi varmasti mitä on tekemässä, tosin ympäristö parissa kohden vei huomiota sen verran että kaksi keppiä jäi. Kokonaisuutena yllättävän helppo ja varma suoritus joten seuraava sitten sokkona.

Jälki 28.12.-16: Pituus n. 300 metriä, ikää tunti, -4°C ja pieni tuulenvire.

Videolla lyhyt pätkä, hieman tämän jälkeen löytyi viimeinen keppi:

Toinen jälki innostuttiin tekemään heti seuraavana päivänä, valittiin eri paikka enkä tehnyt sitä itse. Sillä oli pituutta vähän edellistä enemmän ja se oli vaikeampi koska sisälsi useita kävelyteiden ylityksiä, sillan alituksen ja olipa loppuvaiheessa jopa jänis jäljellä pötköllään. 🐇 Sen pakoonpinkaisu sotki Keijon pasmat sen verran, että yksi keppi jäi ja hetken matkaa jäljesti pupua... Pyysin koiran pois väärältä jäljeltä ja helpottuneena se nosti oman jälkensä ja ajoi sen hyvällä otteella loppuun saakka. Tässä lyhyt pätkä yhden kävelytien ylittämisestä:

Tämä oli koulutuksellisesti ja kokemuksena ihan huippu, erityisesti jäniskevennys ja se miten siitä kuitenkin selvittiin ja jatkettiin jälki loppuun. Oli hyvä nähdä koiran käytös ennen jänistä, jäljen ajaminen muuttui epävarmemmaksi ja ilme oli erilainen. Tehdään varmasti jälkiä vielä jokunen talven mittaan mikäli lumitilanne sen sallii, yksi mielenkiintoinen paikka on ainakin vielä mielessä. 👀

Jälki 29.12.-16: Pituus n. 430  metriä, ikää vajaa tunti,  2°C.

Oli mukavaa olla treenaamatta pari kuukautta mutta vielä hienompaa on palata treenien pariin. Koira tykkää, minä tykkään - muuta ei tarvitakaan!