sunnuntai 21. toukokuuta 2017

JK2

Hyvä minä, hyvä Keijo - hyvä ME! 💕 Saavutimme tänään jälkikokeessa koulutustunnuksen JK2!
Meidän joukkue-selfie. 😘
Aamun ensimmäinen osio oli jälki. Jana oli meille hankala koska olemme treenanneet paljon helpommilla baanoilla. Nyt jana lähti alamäkeen ja nousi takaisin ylös, siinä oli paljon puita, risukkoa ja kaatunut puu. Keijo eteni sitä alkuun hyvin mutta hieman sotkeennuttiin puihin ja koira nosti jäljen ensin väärään suuntaan - korjasi kyllä sitten itse oikeaan suuntaan. En osaa sanoa kumpi ehti ensin, tuomari ilmoittamaan väärästä suunnasta vai koira korjaamaan virheensä.
Jana.
Ensimmäinen keppi löytyi melko läheltä alkua mutta sitten meitä testattiin - jälki kulki jonkinlaista linjaa pitkin piiiitkän suoran. Maastossa kasvoi kanervaa ja jotain muuta voimakkaasti haisevaa kasvillisuutta ja olin aivan varma, että tänne jäi keppi. Lopulta koira kuitenkin teki kulman vasemmalle ja keppejä nousi yksi toisensa jälkeen. Pari kertaa pidimme oman tauon, koira oli todella kuumissaan ja yritin saada epätoivoisesti sen juomaan jotain mutta ei... Sinnikkäästi se vain jatkoi töitä ja ilmaisi kepit, lopulta käteen tuli kuudes keppi ja tajusin että yhtäkään ei ole jäänyt! Aikaa urakkaan kului 21 minuuttia. 
Jälki 21.5.2017
Jäljen jälkeen tankkasimme molemmat nestettä ja siirryimme esineruutuun. Ruudussa koira toimi todella hienosti. Yhden pisteen menetys tuli siitä, että ensimmäisellä lähetyksellä Keijo lähti sata lasissa ja oli mennyt yhden esineen yli. Tämän jälkeen se kuitenkin teki nopeaa ja tehokasta työtä. Tietäen aiemmat vaikeudet ruudussa, olen enemmän kuin tyytyväinen. Pisteitä ruudusta tuli 29/30 ja maastopisteet olivat yhteensä 192/200.

Tottelevaisuus mietitytti eniten, koira antoi kenraaliharjoituksissa kaverin kanssa viitteitä pulmista ja nyt ne sitten varmistuivat. Olemme treenanneet liian kaavamaisesti kokonaisia kuvioita ja melkein aina häiriöttömässä tilanteessa. Tottis on Keijon herkkä kohta ja nyt se keräsi koetilanteessa painetta, joka näkyi mm. jäävien liikkeiden ennakoimisena. Lisäksi se kiersi molempien esteiden paluuhypyt ja liikkeestä seisomisen meni maahan. Saimme kuitenkin kasaan 72 pistettä ja vahva kakkostulos oli totta. 😊 
Urakka ohi, maailman paras Keijo.
Kokonaisuutena koe kertoi tämän hetken tason. Maaston osalta voisin sanoa jopa vahvaksi, saimme päivän parhaat maastopisteet ja koiran suorittaminen oli vahvaa. Tottelevaisuudessa meillä on vielä tekemistä, ilman koekäyntejä vikalistaa on vaikea tietää. Nyt vain rikomme kaavaa ja teemme treenejä häiriössä, myös vierailla kentillä täytyy käydä paljon aiempaa enemmän. Mutta hyvin ylpeä ja onnellinen olen koirastani ja myös omasta ohjaamisesta, teimme parhaamme ja nyt se riitti tähän - hyvä niin.
Liikkeen loputtua tuli väsymys.
Eilen perheeseen saapui hovawartin pentu Kox. Keijo oli mukana hakemassa pientä keltaista (tai blondia, kuten hoffi-ihmiset keltaisia kutsuvat) poikaa kotiin. Kox on ollut reipas ja järkevä pentu, lauma on ottanut se remmiin mukaan hyvin mutkattomasti ja toivomme pikkumiehelle pitkää tervettä elämää Tomin harrastuskoirana. 
Koxin ensimmäisen vuorokauden juttuja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.