sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Kuukauden kuulumiset

Vaikuttaa siltä, että edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt yli kuukausi. Se ei kerro sitä, ettemme olisi tehneet tai kokeneet mitään - enemmän ehkä omistajan panostamisesta lukemiseen, töihin ja muuhun sellaiseen. 😊
Onko tämä nyt ns. työkoira?

Pennut

Keijon ja Tessan pennut täyttivät lauantaina viisi viikkoa ja kävin katsomassa niitä. Ne olivat ihanan vilkkaita, hyvässä kunnossa olevia ihmisystävällisiä pikku riiv... labradorinnoutajia. 😝
Keijon Nana-tyttö viiden viikon iässä.
Päällimmäinen ajatus kotimatkalla oli ylpeys mutta myös harmi siitä, että yksikään ei ole muuttamassa meille. Mikäli meillä olisi koiralle tarvetta, olisin huolinut näistä minkä hyvänsä. Keijo on täyttänyt kuitenkin vasta neljä vuotta, joten on selvää, ettei vielä ole pennun aika. En halua vain keräillä koiria vaan myös tarjota jokaiselle riittävästi aikaa ja tekemistä. Onneksi kuitenkin saan elää niin näiden kuin edellistenkin elämässä mukana. 💕

Videolla Tuutikki nykii lahjetta.

Keijon edelliset pennut täyttävät reilun viikon kuluttua vuoden, niille kuuluu oikein hyvää. Toivotaan, että kaikkien luustot ovat terveitä ja kaikille tsemppiä myös taippareihin ja muihin harrasteisiin.

Tottelevaisuus

Pääsimme mukaan oman seuran valmennusryhmään, sieltä saamme hyvää treeniseuraa ja kokemusta, joilla saamme tämän heikoimmankin lenkin toimimaan paremmin. Olen myös työreissuilla päässyt treenaamaan eri paikoissa ja saanut sekä itselle että koiralle hyviä kokemuksia ja itseluottamusta. Olen kova jännittämään ja huomaan, että nämä vierailut ovat auttaneet siihen paljon. Tottismatkamme on vielä kesken mutta jo tässä vaiheessa haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olette tarjoutuneet meille treeniseuraksi. 💪
Paikallaolo Kokkolassa.

MEJÄ

Olen kokenut orastavaa kiinnostusta SRVA-toimintaa kohtaan. En ole vielä varma, olemmeko joskus valmiita tositoimiin mutta treenata voi ilman että täytyy heti sitoutua. Ensimmäinen tekemämme verijälki oli n. 750 metriä pitkä ja toinen vajaan 450 metriä, molemmilla ikää noin 24 tuntia eikä makuita muualla kuin kulmissa. Koira teki hyvää työtä, totta kai se saapuessaan sorkalle oli ensimmäisellä jäljellä vähän kysymysmerkkinä mutta toisella tiesi jo selvästi mitä etsi.
Ensimmäinen MEJÄ-treeni.
Toki meillä molemmilla on paljon opeteltavaa; nopeutta on vähän liikaa, liinakin liian lyhyt jne. On kuitenkin mielenkiintoista opetella täysin uutta ja vierasta lajia - etenkin kun on joku, joka auttaa ja opastaa kädestä pitäen. Kiitos Päivi. 😊 Tämän lajin parissa jatkamme varmasti. Tässä videolla tuo toinen verijälkitreeni:

Haku & Etsintäkoe

Huhtikuussa leireilimme Jämillä, tällöin lumitilanteen vuoksi varsinaista hakua oli mahdotonta tehdä ja teimme kentällä ilmaisutreeniä siten, että laitoimme piilot kentän reunoille kohtalaisen lähelle toisiaan. Maalimiehiä oli käytettävissä kaksi, joten he olivat siirtyvinä molemmilla puolilla. Kolme maalimiestä koira ilmaisi hyvin mutta sitten lopetti, kävi maalimiehellä mutta jätti niille sijoilleen. Lähetin uudelleen haukkumaan ja pääsimme radan loppuun mutta oli selvää, että seuraavan päivän treeni tulisi miettiä tarkasti.

Purkkimies. 
Mietittiin, ettei toistuvasti siirtyvät maalimiehet sovi koiralle. Se haukkuu heidät muutaman kerran mutta sen jälkeen voivat koiran puolesta piileskellä ihan rauhassa. Lisäksi tietysti treenien tietty tylsyys ja yllätyksettömyys olivat omiaan ruokkimaan koiran kyllästymistä.

Seuraavana päivänä muutimme hakutreeniä siten, että tein alkuun tyhjän, sen jälkeen koira ilmaisi ensimmäisen ja toisen, kolmannelta se sai suorapalkan ja neljännen taas ilmaisi. Suorapalkka tuntui yllättävän sen todella positivisesti, sen jälkeen se ilmaisi supertehokkaasti. Kiitos Maisalle taas treeniseurasta, -puitteista ja -ajatuksista. 😊
Itseensä tyytyväinen koira.
Tarkkuusruudussa ja pudotetun esineen noudossa meillä on vielä tehtävää. Ruudusta koira tuo esineen käteen, kuka tahansa järkevä varmasti opettaisi jonkin muun ilmaisumuodon mutta katsotaan nyt kuinka paljon panostan tähän lajiin. Pudotettu esine on koiralle aika helppo mutta vaatii vielä töitä.

Lauantaina meillä oli ensimmäiset ihan oikeat hakutreenit tänä keväänä. 🌞 Keijolla oli maalimiehet molemmissa etukulmissa. Ensimmäisellä lähetyksellä se teki nopean komean laatikon ja palasi takaisin löytämättä maalimiestä. Toisella lähetyksellä löytyi ja sai suorapalkan. Toisen etukulman maalimies palkkasi samoin heti kun koira löysi. Tämän jälkeen tein viisi tyhjää, joiden jälkeen viimeinen maalimies löytyi avonaisesta roskiksesta. Ilmaisu oli aivan timanttinen, haukkui siihen saakka kun tulin paikalle ja hetken vielä sen jälkeen. Tosi hieno treeni, tullaan käyttämään suorapalkkoja tästedes jos ne kerran noin hyvin tuolle sopivat. Lisäksi on ihan välttämätöntä keksiä vaihtelua ja haasteita treeneihin ettei herraa käy tympimään.
Purkkimies jäähdyttelee tyytyväisenä.

Muuta

Yhteistyömme Orthexin kanssa jatkuu tänäkin vuonna. Kiitämme lämpimästi purkeista. 💙
Kiitos Orhex! Kuva: Taisto Niukkanen
Lopuksi haluan jakaa teille tunnelmat, joissa olemme miltei yhdessä kirjoittaneet tämän blogitekstin.  👀
Kirjoita sä vain, mä tähyilen tuonne pellolle. 😘

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti