sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Onnea matkaan pöllöset ja tulivuoret

Niin on aika rientänyt että Keijon molemmat pentueet ovat muuttaneet uusiin koteihinsa. Mikäs sen mukavampaa kuin seurata niiden kuulumisia kuvin ja videoin. 😍 
Pöllöset kennel Lindbiski ja tulivuoret kennel Hakukoneen. Onnea matkaan! 💝
Tuleva monitoiminainen Jalla (Hakukoneen Eyjafjällajökull) ja varis.
Pieni virkamies Nitro (Hakukoneen Kilimanjaro).
Pikku-Oili (Lindbiski Otus Elegans) ja lelut.
Keijon ensimmäisen pentueen (kennel Mahottoman) viimeisinkin pentu on nyt kuvattu ja sekin terveeksi A/B, 0/0. Uskomattoman hienoa, että koko pentue on kuvattu - siitä suuri kiitos niin kasvattajalle kuin koirien omistajille. 💜 Seuraava pentue (Muumit) täyttää vuoden huhtikuussa, joten taas riittää jännitettävää terveystarkastuksien tiimoilta.

Komeaa katsottavaa jo pelkästään kuvausprosentti.
Onnea Elsalle Salon Seudun Noutajat ry:n Nuoren Noutajan kannustuspalkinnosta!
Keijokin kävi hiljattain päivittämässä terveystarkastuksiaan. Sen silmät peilattiin nyt kolmannen kerran terveiksi, sydän kuunneltiin toista kertaa virallisesti sivuäänettömäksi ja polvet palpoitiin toista kertaa terveiksi. Myös Keijon enon, Ripan (Helkyn Kingston Black) silmät peilattiin toista kertaa terveeksi.
Reissukoira työhommissa.
Kevät etenee pikkuhiljaa kohti kesää, talven aikana olemme treenailleet melko vähän: jonkin verran tottelevaisuutta ja hakutreenejä varikoilla/rakennuksilla. Henkilöhaussa päätin lopulta kuitenkin muuttaa ilmaisumuodon haukkumisesta rullailmaisuun. Palkkautuminen juoksemisesta yhdistettynä kiireeseen päästä jatkamaan löydöltä kohti seuraavaa löytöä ovat todennäköisesti suurimmat syyt siihen miksei se tahdo malttaa ilmaista loppuun saakka. Toimivaan haukkuilmaisuun ei riitä pelkkä itsevarmuus.
Löytäjä saa pitää.
Mr. Orthex poseeraa treenin päätteeksi.
Olipa kuinka tahansa, koiralle on hyvin luontaista jopa palkan saatuaan tuoda se minulle joten rullailmaisu on takuulla enemmän sen mieleen. Pääsee tuomaan rullaa ja juoksemaan eikä tarvitse jäädä nysväämään löydölle. Toisaalta tässä on itsellekin mielenkiintoinen opin paikka, voi olla etten osaa rakentaa ilmaisua enää koekuntoon, mutta ei tässä ole mitään hävittävääkään. Kuitenkin kaikkein tärkeintä on, että edetään koiran ehdoilla ja että meillä on mukavaa yhteistä tekemistä.
Tuulen tuivertama rullakoiraoppilas. 
Tein eilen kevään ensimmäisen metsäjäljen ja pudotetun esineen noudon. Jäljellä oli kaksi kulmaa, neljä keppiä, tunti ikää ja pituutta noin 300 metriä. Se kulki sekä lumessa että sulalla maalla ja koira selvitti sen omaan tuttuun jäljestämistyyliinsä; rivakasti ja varmasti. Jälki on meillä edelleen se laji, jossa sielu lepää. 😊 Kesää kohti mennään, jokunen koe siintää kiikarissa mutta hieman hämärästi. Ensisijaisesti nautimme treeneistä ja elämästä, katsotaan sitten mihin kokeisiin tulee mentyä mutta kovia tavoitteita ei ole. Se on selvää, että elokuulle on varattu lomat niin että päästään sekä kyyhky- että sorsajahteihin. 😎
Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. 💕

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.