Uroksen omistajan ajatuksia

Kevät ja kesä on ehdottomasti parasta pentuaikaa, joten haluan kirjoittaa muutaman rivin (jalostus)uroksen omistajan näkökulmasta. Tällä hetkellä omistan ensimmäisen koirani, jota voi kutsua myös jalostuskoiraksi. Poikaansakin on myös näihin tehtäviin jo kysytty, mutta toistaiseksi olemme jääneet odottelemaan oikeanlaista yhdistelmää. 

Siinä missä kasvattaja kantaa pennuista ison vastuun ja valikoi niille kodit, uroksen omistajalla ei ole juridisesti mitään vastuuta. Näen kuitenkin itselläni vähintäänkin moraalisen vastuun siitä, millaisiin yhdistelmiin urostani annan. Minulla on alusta saakka ollut omat kriteerit nartuille ja yhdistelmille, matkan varrella ajatukseni ovat toki hieman muuttuneet ja päivittyneet. Eihän kukaan ole seppä syntyessään. 

 

En anna urostani nartulle, joka on suunnilleen ainoa terveystutkittu yksilö pentueessaan. Myös mahdolliset aiemmat jälkeläiset tulee tietysti olla terveystutkittu ja terveiksi todettu ennen seuraavien alulle laittamista. Itse en anna arvoa epävirallisille tutkimustuloksille, niistä kun ei koskaan tiedä varmuudella. 

Mielestäni ihanne olisi, jos nartulla olisi kuvattu virallisesti kyynärnivelten ja lonkkien lisäksi selkä ja olat, mutta aika ei ole vielä aivan kypsä tälle vaatimukselle, hyvään suuntaan ollaan toki menossa! Ja esimerkkinä jos vaikka nartun pentuesisaruksissa on selässä jollain todettu muutoksia, tulee jalostuksen käytettävän nartun selän olla ehdottomasti kuvattu ja terveeksi todettu. Plussaa toki muistakin terveystutkimuksista kuten polvitarkista ja virallisesta sydänkuuntelusta tai -ultrasta. 

Lisäksi haluan nuorta/ensikertalaista urosta käytettävän maltillisesti, jotta ensimmäisten pentujen terveystulokset saadaan selville ennen seuraavia pentueita, siinä kohtaa kun ei vielä ole näyttöä siitä, mitä uros jättää jälkeensä. 

Keijo ja Olevinaan Vauhti kiihtyy -pentuetta. Kuva: Ida Tallqvist

Jalostukseen käytettävällä nartulla tulee mielestäni olla noutajien taipumuskoe hyväksytysti suoritettu. Toki muutkin harrastustulokset kertovat koirasta ja ovat ehdottomasti plussaa. Tuloksien puuttuminen ei kuitenkaan välttämättä huononna narttua, syyt tästä kertovat tilanteesta enemmän (esim. metsästys- tai hyötykoira). 

Luonne on tottakai myös terveyden rinnalla äärettömän tärkeä asia. Arkuus on ehdoton ei. Molempien vanhempien tulisi olla avoimia, sosiaalisia, työintoisia ja tasapainoisia koiria, jotka ovat helppoja arjessa.

Vastaan voi myös tulla tilanne, jossa narttu itsessään on kaikin puolin jalostukseen sopiva ja kaikki kriteerit täyttävä, mutta sen mahdolliset riskit yhdistettynä uroksen mahdollisiin riskeihin kasvavat liian suuriksi, sillä jokaisessa yhdistelmässä on riskejä – osa pienempiä ja osa suurempia. Tällöin tulee osata sanoa ei. Välillä olen kieltäytynyt myös siksi, että on juuri syntynyt tai syntymässä pentue. Haluan elää mahdollisimman kattavasti mukana jokaisen pentueen elämässä ja jos niitä tulee liian tiuhaan, ei se onnistu kovin helposti. Toisaalta haluan myös tietää jotain aina edellisen pentueen terveydestä ja luonteesta. Tätä varten olen laatinut kattavan jälkeläiskyselyn, johon toivon kaikkien urokseni jälkeläisten omistajien vastaavan. Myös pentue- ja pentumäärän kasvu on luonnollisesti aiheuttanut "suurempaa vastuuta" harkita yhdistelmiä.

 

Jalostus on monimutkainen laji, jossa tulee ottaa huomioon paljon asioita ja joskus uskaltaa ottaa myös riskejä. Välillä ne kannattavat ja tuottavat hedelmää, joskus taas ei. Jokaisella kasvattajalla ja uroksen omistajalla on omat kriteerinsä, joiden mukaan he valikoivat yhdistelmiä, aivan kuin pennun ostajillakin on omansa.

Reino (Salomäki EC Purdey) ja Olevinaan Kalajuttuja-pentuetta. Kuva: Ida Tallqvist

Tuplataipparit ja terveystutkimuksia

Kävin Löpön ja Stigun kanssa taipumuskokeessa 27.5.2023, tehtävät sujuivat molemmilta tosi hienosti. Tuomari kannusti meitä kovasti rodunomaisten lajien kokeisiin, kuulemma molemmilla jo hyvin paljon taitoja tätä ajatellen. Meidän treenimäärillä nämä kommentit tuntuivat kivoilta, toki muutenkin on kiva kuulla hyviä asioita omista koirista. 😍

NOU1 Jummi-Jammin Pluto ja NOU1 Olevinaan No Nyt On Kyl Lännen Nopein

Löpön arvostelu. 

Stigun arvostelu.

Löpö täytti 20.5.2023 vuoden, joten se kävi terveystutkimuksissa. Samalla myös Jehun polvitarkastus ja sydänkuuntelu päivitettiin. Molempien tulokset olivat upeita, Jehulla on edelleen polvet kunnossa eikä sydämestä kuulunut sivuääniä. 💙 Löpön silmät peilattiin terveiksi, samoin sydänkuuntelu oli puhdas ja polvet kunnossa. Luuston puolelta lonkat, kyynärät, polvet, olat ja selkä olivat kaikki aivan priimaa. 💙

Löpö. 😘

Jehu (Olevinaan Tää On Vuoden Mies) ja Löpö (Jummi-Jammin Pluto) 

Näiden tuloksien myötä meillä asuu nyt kolme hyvin kattavasti terveeksi tutkittua Keijon poikaa. 😍 Löpön sisarusparven kuvaamisen myötä Keijon jälkeläisten tilastot näyttävät edelleen todella hyviltä. Tässä yhteenvedossa ei näy olka- ja selkäkuvatut jälkeläiset, joita niitäkin on paljon (37/61). Taas on paikallaan lausua yhteinen kiitos kasvattajille ja omistajille aktiivisuudesta terveystarkastuksia kohtaan. Olette toimineet esimerkilllisesti, kiitos! 🙏

Keijon (Helkyn Pluto) jälkeläistilastoja 6/2023

Vuodet vierivät

Blogin aika on selvästi ohi, ei tule päivitettyä samaan tapaan tänne kuulumisia, mitä aikaisempina vuosina. Ehkä aikansa kutakin, mutta monen ihanan muiston vuoksi tämä saa jäädä elämään ja päivitän kuitenkin koirien omia sivuja. 😊 Niputetaan nyt kuitenkin samalla vaivalla kuulumiset viime vuodelta.

Keijo, Löpö, Jehu ja Stigu.

Kaiken hyvän alku ja juuri, Keijo, täyttää muutaman viikon kuluttua yhdeksän vuotta. 💛 Olen niin kiitollinen jokaisesta yhteisestä vuodesta ja erityisesti sen jättämistä hienoista jälkeläisistä, joissa elämä jatkuu. Keijo jäi palveluskoirapuolelta eläkkeelle, mutta viime syksynä käytiin metsästämässä ihan normaalisti ja uutena lajina on puuhailtu rally-tokoa. Toki se on myös päässyt osallistumaan muiden treeneihin, mutta koetavoitteita ei varmaankaan enää ole. Keijo on hyvässä kunnossa, sen selkä kuvattiin uudelleen virallisesti SP0 ja silmätkin peilattiin vielä kerran terveiksi. 

Keijon yhdeksäs pentue on nyt viisi viikkoa vanha, niitä on kuusi ja ne ovat Hakukoneen kennelissä. Tällä hetkellä Keijon jälkeläisistä on virallisesti luustokuvattu uskomatomat 96 % (53/55 kuvausikäistä pentua). Tulokset ovat käsittämättömän hienoja ja myös terveystutkimuksien kattavuus on poikkeuksellinen. Selkiä on tutkittu virallisesti 34 ja olkia 25. Tästä kuuluu iso kiitos paitsi kasvattajille, myös omistajille. Aivan uskomattoman esimerkillistä toimintaa, kiitos! 🙏💝

Keijon jälkeläisten terveystutkimukset 3.3.2023

Oma rakas betoniporsas Jehu on kasvanut aikuiseksi mieheksi.🖤 Treenaamme enimmäkseen nomea ja se on kyllä ollut palkitsevaa. Viime vuonna startattiin kokeissakin (NOME-B ja WT) ja ne onnistuivat yli odotuksien. Syksyllä suoritimme vielä BH-kokeen ja tänä vuonna on tarkoitus jatkaa rodunomaisten lajien parissa, mutta myös palveluskoirapuolella (metsäjälki). Jehu on äärimmäisen helppo, rauhallinen ja tasapainoinen koira arjessa. Töissä sillä on ihan loputon moottori ja halu tehdä töitä, se kestää helposti myös toistoja ja jopa ohjaajan virheitä. Käytännön metsästystä on myös tarkoitus jatkaa, sielläkin Jehu on rokannut. Terveyspuolella Jehun silmät on peilattu toistamiseen terveiksi ja selän spondyloosilausunto on virallisesti SP0.

Vuosi 2022 toi perheeseen kaksi Keijon poikaa lisää: Stigun ja Löpön. 😍 Stigu täytti tammikuussa vuoden ja se on terveystutkittu täysin priimaksi niin luustolta kuin silmistä ja sydänkin on kuunneltu terveeksi. Stigu on treenaillut rodunomaisia lajeja ja metsäjälkeä. Lisäksi ollaan tehty hieman pohjia tottelevaisuuteen. Nuorimies on hyvin sporttinen juoksija, ei jää kenenkään jalkoihin ja muodostaa Löpön kanssa melkoisen poikaviikariduon. Stigulla on hyvä maltti ja keskittymiskyky, se on suhtautunut kaikkiin riistoihin erittäin mutkattomasti ja vaikuttaa kaikkineen varsin hienolta harrastuskoiralta. Arjessa se on Keijon ja Jehun tapaan helppo, suhtautuu kaikkeen ja kaikkiin mutkattomasti. Tänä vuonna Stigun koetavoitteena on noutajien taipumuskoe.

Löpö on puoliksi minun, mutta siitä on tulossa ensisijaisesti miehelleni harrastuskaveri pelastuskoirapuolelle. Vastaan sen rodunomaisista treeneistä ja se onkin edistynyt niissä varsin kivasti. Tarkoitus on myös sen kanssa suorittaa tänä vuonna taipparit. Löpö on luonteeltaan iloinen ja kohtalaisen rauhallinen poika, joka ainakin tässä vaiheessa käyttää ensisijaisesti aivoja ja nenää, eikä sorru turhaan kaahailemiseen. 

Vaikka blogi on hiljentynyt, meitä voi seurata Instagramissa nimellä koirankynnenleikkaaja 👇