maanantai 13. helmikuuta 2017

Hommat etenee

Lauantaina hakutreenit pidettiin uudessa paikassa varikko-alueella. Keijolle piiloutui kolme maalimiestä, ensimmäinen kontin perälle, toinen rinteeseen puiden väliin ja kolmas isoon halliin hiekkakasojen taakse.

Etenkin ensimmäisen kohdalla tarkentamisessa oli aika homma. Kontin sivulla oleva ovi oli auki mutta vahvin haju ei tuntunut tulevan sieltä vaan edestä ja Keijo haukkuikin hetken tomerasti ulkopuolella kunnes turhautui ja jatkoi itse tarkentamista. Lopulta se keksi oviaukon ja hetken emmittyään hyppäsi konttiin ja ilmaisi maalimiehen. Erinomaista päänvaivaa ja oivallusta, erityisesti pidin siitä ettei se jumittanut haukkumaan seinää vaan selvitti lopulta tiensä maalimiehen luokse. Tässä hajun tarkentamisesta ja ongelman ratkaisusta video:


Toisen kohdalla näkyi luultavasti kokemattomuus, eteni aktiivisesti aluetta etsien hajua mutta saavuttuaan rinteen juurelle, ei lähtenyt kiipeämään ylös vaan antoi maaston ohjata itseään voimakkaasti. Ratkaisin asian kipuamalla itse rinnettä ylöspäin jolloin koira tietenkin lähti myös sinne ja sai jossain vaiheessa hajun, jonka tarkensi loppuun. Jälleen ilmaisu oli hieno. 💜Tässäkään ei päästy omaan tasoon nähden helpolla mutta maaliin silti, joten kokemuksena hyvä.

Kolmas maalimies oli ison, molemmista päistä avonaisen, hallin reunassa hiekkakasojen välissä. Tämä oli Keijolle helppo, se sai hajun kaukaa ja pyyhkäisi hämärään halliin varmana asiastaan. 😊
Herra Hakukoira.
Kotona ollaankin sitten tehty pikkutottiksia normaalia useammin, sekä eteenmeno targetille että noutokapulan ote ovat edistyneet. Sinällään ei kovin kummoista matikkaa, tekemällä oppii. 😜 Olen videoinut joitain treenejä tarkkaillakseni itseäni, lähinnä etten tuo-käskyä antaessani tunge kapulaa koiran suuhun. Ohessa muutama video tämän illan treenistä, aluksi pari noutoa lopuksi eteen + maahan. Kyllä se kotona osaa!




Ripalle olen tehnyt seuraamista perusasennon ja käännösten kautta niin että on tarkkaavainen, pysyy oikealla paikalla ja onnistuu hyvin. Haluan sen itseluottamusta vieläkin korkeammalle. Noutokapulaa olen naksutellut, vahvistanut sen ottamista sekä maasta että ohjaajan edessä istuen. Nyt voi jo venyttää vähän kapulan pitoaikaa, haluan yrittää tätäkin rakentaa ilman ylimääräistä painetta.

Ripalla luu haudattuna? 
Sunnuntaina vietin omia synttäreitäni. Keijolle mieluisin homma taisi olla kermavaahdon vatkaaminen - tarkemmin vispilöiden nuoleminen. 😃 Vieraiksi saapui lapsia ja sekös Keijolle sopi, se osallistui kaikkiin leikkeihin täysillä ollen milloin poliisikoira tai rosvo. Arvostan sen mutkattomuutta lasten suhteen eikä lapsiakaan haitanneet sen märät pusut koska Keijo on ihana.

👀

Kakunsyöntiä, toinen syö ja toinen vain odottaa että saa nuolla lautasen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.