Tottista ja edustushommia

Aamulla suunnattiin viettämään tottispäivää, kouluttajana pitkän linjan harrastaja Marko Kalliokoski. Olimme Keijon kanssa harjoituskoirakkona ja teemaksi olin valinnut eteenmenon ja luoksetulon loppuasennon koska molempiin kaipasin näkemystä ja käytännön neuvoja. Sitä saa mitä pyytää, nyt on eteenmenoon toimiva kaava olemassa ja todettiin, että on todella hyvin oppinut vinoksi istuessaan edessä... Eteenmenoa lähdetään rakentamaan ruokakupin ja apuohjaajan (avaa kupin kun koira menee maahan tai vapautetaan) kanssa. Luoksetulon asentoa suoristetaan nyt kahdella tavalla; ei vahvisteta enää ikinä vinosta ja toisaalta, autetaan suoruuteen seinän tai muun esteen avulla. Eipä siinä muuta kuin laitellaan taas ja hyvä tulee!

Luoksetulon suoruutta säädetään laudan avulla. Kuva: Minna Knuuttila

Eteenlähetys. Kuva Minna Knuuttila

Apuohjaajan kanssa eteenmenon maahan. Kuva: Minna Knuuttila

Iltapäivälle olimme sopineet "sorsakoiraporukalla" treffit Niihaman palveluskoirakentälle, Palveluskoirat-lehteen on tulossa juttu vahvasti suosiotaan lisäävästä metsästyslinjaisesta labbiksesta harrastuskoirana ja ajatuksena oli kuvata materiaalia lehteen. Tilanne oli aika erikoinen, koirakkoja kentällä kuusi ja häiriö sen mukaista. Teimme erilaisia kuviokelluntoja ja täytyy taas sanoa, että olen oikein ylpeä tuosta koirasta. Nuoresta iästään huolimatta se selviytyi tilanteesta minusta hienosti kuten kuvasta voi nähdä. :)

Vasemmalta Tomi ja Ripa (Helkyn Kingston Black), minä ja Keijo (Helkyn Pluto), Riikka ja Lucky (Buckthorn's Tamarillo), Taru ja Piki (Jummi-Jammin Lumituisku) sekä Marko ja Unto (Dacabe Action Man). Kuva: Elina Noppari

Kuvaamisen jälkeen kokoonnuimme vielä keskustelemaan aiheesta labradori harrastuskoirana, tilaisuus oli mielenkiintoinen ja odotan juttua suurella mielenkiinnolla.

Ylipäätään koko päivä herätti paljon ajatuksia koiran kanssa harrastamisesta; rehellisyydestä siitä miten koiran kanssa oikeasti pyyhkii, onko mahdollista että koira toimii kaikkialla muualla moitteettomasti mutta tottis ei suju, onko vika aina koirassa vai eikö ohjaaja osaa muuntautua koiran mukaan, osataanko valita itse ja omaan lajiin oikeanlainen koira jne. Lisäksi monet tuntuvat olevan turhan paljon kiinni edellisessä koirassaan ja vertaavat nykyistä koiraansa siihen - usein vielä ajatuksella että vanha oli paljon parempi. Osittain kuitenkin aika kultaa muistoja ja vaikkei kultaisikaan, on varmasti hedelmällisempää elää parasta hetkeä juuri nyt. Koirat kuitenkin vaistoavat herkästi ollaanko niihin tyytyväisiä vai ei. Kaikille koirille tulisi antaa mahdollisuus olla maailman parhaita - silloin ne myös tekevät parhaansa. :)

Mutta hienosta ja hyödyllisestä päivästä kiitos kaikille asianosaisille! :)